sunnuntai 26. elokuuta 2018

Perhokalastaja Erkki

Ensimmäistä pitkää proosatekstiäni aloitin kirjoittamaan 2000-luvun puolen välin tienoilla. Näkyvät nämä minun hommani olevan pitkäkestoisia... Romaanin työnimi oli Perhokalastusromaani. Kirjoitin romaania vähitellen, aika ajoin aktivoituen takomaan näppäimistöä.

Romaanista näytti tulevan tylsä ja tarinankuljetus tökki pahemman kerran. Jostain syystä sijoitin tekstiin kokemuksia eri kalareissuilta ja tappavan puuduttavaa perhojen ja uistimien paremmuusvertailua. Juoni oli romaanin alun jälkeen täysin kateissa.

Vuosia myöhemmin poistin romaanin alkupuolikkaasta tylsiä tekstinkohtia ja liitin heti aloitukseen muokattuna erään toisen lyhyen tekstin kohtauksesta, jossa vaimo jättää miehensä ja mies sortuu juomaan. Myönnetään... ei kovin omaperäistä. Kuitenkin teksti sai näistä muutoksista pontta ja uutta vauhtia ja tarina alkoi kulkea.

Kirjan juoni on lyhyesti seuraava: keski-ikäinen Erkki on sotkenut elämänsä. Hän lähtee Lieksanjoelle kolmen päivän perhokalastusreissulle. Reissulla Erkki kalastaa, eksyy vieraisiin naisiin ja pelkää murhamiestä. Romaanin loppu on traaginen. Mitään synopsista tai työsuunnitelmaa en romaanin pohjalle tehnyt vaan annoin tarinan kuljettaa.

Yritin luoda Erkistä mahdollisimman ristiriitaisen hahmon. Hän on herkkä mies, joka kuitenkin sortuu aika ajoin viinaan ja vieraisiin naisiin. Erkki toimii kännissä aivan toisin kuin selvänä ollessaan ja kärsii suunnattomasti mokailuistaan. Kuitenkaan ei tartu oppi eikä tieto umpiluuhun ja meno vain jatkuu. Erkin haaveena on myös kirjoittaa kirja, johon voisi itse olla tyytyväinen. Sekään ei näytä tältä traagiselta hahmolta onnistuvan. Kaikki on tuuleen huutamista.

Kun sain käsikirjoituksen valmiiksi, lähettelin sen useaan kustannusyhtiöön. Parista sain tarjouksen ns. puolikustanteesta, jossa olisi pitänyt ostaa tietty alkuosto omia kirjojaan, pienentääkseen kustantamon tappioriskiä. Joiltain kustantamoilta sain kannustavaa palautetta, mutta heidän mielestään tekstini oli vielä liian keskeneräinen tai ei sopinut heidän kustannusohjelmaansa.

Puntaroin eri vaihtoehtoja ja päätin lopulta tehdä omakustanteen Books on Demandin kautta. Ja vieläpä E-kirjaformaatissa. Oli mielenkiintoista opetella asiaan kuuluvat työvaiheet mm. taitto-ohjelman käyttö ja kannen suunnittelu. Bod:llä on kyllä hyvät työkalut työn suorittamiseen ja palvelu ja neuvonta toimi mielestäni erinomaisesti. Lisäksi heidän kauttaan saan E-kirjani myyntiin moniin E-kirjoja myyviin nettikauppoihin, esim. Elisalle.

E-kirjaformaatti on minulle uusi ja mielenkiinnolla odotan kokemuksia kuinka kirjani otetaan vastaan. Realistinen toki olen, aika näyttää. Bod:llä on kirjatili, josta voi seurata oman kirjan myyntiä. Hinnoittelinkin opuksen täysin itse.

Näin siis syntyi ensimmäinen pitkä tekstini valmiiksi. Kippis ja kulaus Erkin kunniaksi.












                                                         pitää kirjoittaa kevyesti/
                                                         ollakseen painava/
                                                         minulta puuttuu kontrasti/
                                                         kahvista maito






























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti