Tähän runoon sain idean Riivatun runoilijan kansikuvasta.
syksykesän kuu
koskenniskalla
luo valonsa
vasten tummaa virtaa
tänä yönä olen
toisessa maailmassa
siellä, minne
joutuvat vanhat kalamiehet
siellä, missä
ei ole aikaa
yö sulattaa
pois kahden maailman välisen esiripun
henget liikkuvat
vapaana
kuin
kahlitsematon joki erämaassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti